Amaretti-keksit ovat peräisin Italiasta ja ovat läheistä sukua macarons-leivoksille. Ranskalaiset ovat yrittäneet omia macaron leivokset kokonaan itselleen, mutta todellisuudessa niiden alkuperä on Italiassa. Amaretti on gluteeniton leivonnainen ja se on huomattavasti helpompi ja nopeampi valmistaa kuin macaron leivokset.
Alunperin amaretteihin tulee karvasmanteliöljyä, mutta usealle suomalaiselle maku on liian erikoinen. Siksi korvasinkin karvasmanteliöljyn sitruunamehulla ja kanelilla.
Italialaiset fanittavat myös marsipaaneja ja Italiassa törmää usein kauppoihin, joissa myydään pelkkää marsipaania. Näistä pikkuleivistä ei kuitenkaan tule ollenkaan marsipaani mieleen, vaikka äkkiseltään niin voisi luulla.
noin 25kpl
200g mantelijauhetta
2dl sokeria
2 valkuaista
2tl sitruunamehua ja 2tl kanelia
Sekoita mantelijauhe ja sokeri. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Yhdistä manteli-sokeriseokseen. Mausta sitruunamehulla ja kanelilla. Voit maustaa keksit myös 8 tipalla karvasmanteliöljyä.
Käytin kekseihin mantelirouhetta jauheen sijaan, minkä vuoksi nämä ovat aika rakeisia. Amaretti on oikeasti hyvin sileä. Mutta rakeus ei haitannut ollenkaan ja se toi oikeastaan kivaa kuohkeutta kekseihin. Olen tehnyt keksejä myös jauheesta Halloweenina. Kuvia täällä.
Käytin kekseihin mantelirouhetta jauheen sijaan, minkä vuoksi nämä ovat aika rakeisia. Amaretti on oikeasti hyvin sileä. Mutta rakeus ei haitannut ollenkaan ja se toi oikeastaan kivaa kuohkeutta kekseihin. Olen tehnyt keksejä myös jauheesta Halloweenina. Kuvia täällä.
Nosta lusikalla pieniä nöttösiä uunipellille ja paista 175asteessa 10-15min.
Reseptistä voi tulla jopa 50 pikkuleipää, jos tekee oikein pieniä keksejä.
Nämä keksit ovat 4-5cm läpimitaltaan. Kuvassa saattaa tosin näytää isommilta... Aluksi olin hieman epäileväinen näiden keksien suhteen, mutta maku olikin aivan loistava! Suosittelen kokeilemaan! Näihin jää koukkuun.
Amaretti-keksejä saa ainakin Stockmannilta. Mutta pidin omatekemistä enemmän.
Amaretit ovat 'arkipäivää' tässä miltei Italian kyljessä :D. Niitä tarjoillaan hyvin mielellään espresson kera ja käytetään leivonnaisten osana, kuten ihanassa kakussasi LF:n haasteessa - pidän peukkua !
VastaaPoistaOlet muuten oikeassa, monessa leipomuksessa voisi sanoa kantaleipojan olleen kotoisin Italiasta, kuten Macaron kakkusen. Mutta ranskalaiset ovat oikeutetusti omineet ne, koska resepti siirtyi essuntaskussa avioliiton kautta Ranskaan, jossa se osattiin hyödyntää. Arkielämässä ne ovatkin enemmän ranskalaisia, mutta alkulähde on aina hyvä muistaa, 10 points !
Kiitos! =) Kyllä minäkin nostan hattua ranskalaisille, kun ovat tehneet macarons leivoksista niin hienoa taidetta. ;) Italialaiset ja ranskalaiset ovat melkein yhtä taitavia ruoanlaitossa. :P Itse pidän hieman enemmän italialaisesta ruoasta. x)
VastaaPoistaAmaretti on varmasti italialaisten makeisten kuningatar. Intensiivinen ja suussasulava. Tein tämän ohjeen mukaisia keksejä, mutta ne ovat hieman liikaa marenkimaisia; muistuttivat enemmän Brutti ma buoni -pähkinämarenkeja kuin aitoja amaretteja. Minulla ei ollut karvasmanteliöljyä kotona, mutta korvasin sen manteliaromilla. Voi olla, että karvasmanteliöljy olisi ollut se avain oikeaan reseptiin; toisaalta, Italiassa näihin käytetään yleensä myös aprikoosinsiemeniä... Toinen kehiteltävä juttu on ehkä se, että jos käyttäisi mantelijauhetta (ei rouhetta-), niin mantelin maku tulisi ehkä esiin intesiivisemmin.
VastaaPoistaHyviähän nämä kuitenkin ovat! Kiitos Kakkumonsterille reseptistä ja oikein ihanaa - ja herkullista - joulua!
PV
Itsekin aion ensi kerralla käyttää manteijauhetta (ei rouhetta), sillä uskon että kekseistä tulee ainakin nätimpiä. Ja varmasti tiiviimpiäkin, joten marenkimaisuus ei tule niin selvästi esiin. =) Karvasmanteliöljy varmasti on se alkuperäinen idea, mutta koska en voi sietää sitä niin tuo sitruuna-kaneli vaihtoehto oli ihan täydellinen! =) Kiitos kommentistasi ja ihanaa joulua sinullekin! =)
Poista