lauantai 2. huhtikuuta 2016

Rasvat

Blogista löytyy tietopaketti mm. proteiineista ja hiilihydraateista. 
Yksi oleellinen vielä puuttui, joten lisäsin mukaan rasvat. Alkoholin jättäkäämme nyt pois, kun sitäpä en oikein osaa suositella kellekkään. Toki esim. viiniharrastus voi olla jollekin tosi rakas harrastus, mikä on hieno asia. Mutta minun blogiini aihe ei oikein passaa, joten suosittelen googlettelemaan olut- ja viiniblogeja asiasta kiinnostuneille.

Tekstin tarkoitus ei ole luennoida miten ihmisten tulisi syödä. Tässä on vain faktat ja jokainen ihminen päättää mitä sillä tiedolla tekee.

Kehon solut tarvitsevat rasvoja toimiakseen. Keho voi valmistaa joitain rasvoja itse, osa on saatava ravinnosta (välttämättömät rasvahapot). Kolesteroli on paljon puhuttu, sillä sen ylimäärä nostaa huomattavasti sydänkuolemien riskiä. Kolesteroli on kuitenkin välttämätön solujen rakenteen takia ja sitä on oltava kehossa. Kolesteroli kuuluu steroideihin ja sen on veteen liukenematon alkoholi. Kudokset (etenkin maksa) tuottavat kolesterolia, mutta sitä saa myös ravinnosta. Mäti, kananmuna (keltuainen) ja maksa sisältävät paljon kolesterolia. Kasvikunnassa sitä ei esiinny. Muita solun rasvoja ovat fosfolipidi ja glykolipidi.

Kovilla rasvoilla tarkoitetaan rasvoja, jotka ovat huoneenlämmössä kiinteitä. Pehmeät rasvat taas ovat nestemäisiä. Karkeasti sanottuna kovat rasvat lisäävät riskiä sepelvaltimotaudille ja pehmeät rasvat laskevat riskiä.

Ihmisen rasvakudosta pidetään nykyisin elimenä ja sen ylimäärä voi aiheuttaa 2 tyypin diabeteksen (metabolinen oireyhtymä/insuliiniresistenssi). Kasviöljyt eivät sisällä kolesterolia ja niisä on paljon hyviä rasvoja. Osa kuitenkin muuttuu vaarallisiksi trans-rasvoiksi tietyissä prosesseissa. Lisäksi niissä on paljon hyvää omega-6 rasvaa, mutta vähän omega-3 rasvaa, jolloin näiden rasvojen tasapaino menee pilalle. Lue lisää edempänä.

Tässä hieman eri rasvoja eriteltynä.

Rypsiöljy 
Rypsiöljy on tutkimusten mukaan yhä yksi terveellisimpiä öljyjä. Rypsiöljy on nimensä mukaisesti rypsin siemenistä puristettu öljy. Rypsi on nauriin alalaji. Rypsiöljy sisältää paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja (mm. omega-3 ja omega-6). Tosin omega-6:sta on enemmän ja omega-3 ei ole parhaassa imeytymismuodossa. Sanotaan, että kaksi ruokalusikallista öljyä päivässä riittää hyvien rasvojen saamiseksi. Rypsiöljyssä on vain se huono puoli, että sitä ei saa kuumentaa. Tällöin sen hyvät ominaisuudet tuhoutuvat (tyydyttymättömistä rasvahapoista syntyy trans-isomeerejä). Leivonnassakin kannattaa mieluummin käyttää melkeinpä voita kuin kuumennettua rypsiöljyä. 
 
Oliiviöljy 
Oliiviöljyä on mainostettu pitkään terveellisimpänä öljynä, mutta tutkimusten mukaan oliiviöljyä tulisi nauttia lähes 20 kertaa enemmän rypsiöljyyn verrattuna, jotta saavutettaisiin samat hyödyt. Oliiviöljyä on kätevä käyttää esim. salaatinkastikkeissa, joihin se antaa kivan maun ja näin sitä myös ehkä tulee nautittua enemmän. Kylmäpuristettu oliiviöljy kestää hyvin kuumennusta, joten ruoka kannattaa paistaa siinä.
 
Pähkinäöljyt
Pähkinät sisältävät paljon hyviä rasvoja, mm. omega-3:sta. Lisäksi niissä on kuituja. Pähkinä luokitellaan itse asiassa kuivaksi hedelmäksi. Ne ovat kuitenkin hyvin kaloripitoisia, mikä kannattaa pitää mielessä. Pähkinäöljyt sisältävät 60-85 rasvoja, joista hyviä rasvoja on 35-55%. Tällä luokituksella paras on saksanpähkinä. Hassel-, cashew ja maapähkinä sisältävät reilu 30% hyviä rasvoja. Manteli ei varsinaisesti ole pähkinä, mutta se sisältää samoja hyviä ainesosia. Pähkinäöljyt pilaantuvat helposti, jonka vuoksi ne kannattaa säilyttää viileässä. Pähkinäöljyt sisältävät myös vitamiineja.

Muut kasviöljyt 
Vähemmän hyviä kasviöljyjä ovat sitten ns. halvat kasviöljyt, kuten soija-, maissi-, auringonkukka- ja rypäleensiemenöljy. Näissä on lähinnä omega-6 rasvahappoja eikä lainkaan omega-3:sta, jolloin tasapaino ei ole kohdallaan. Lue tästä tarkemmin edempänä.
 
Kalan rasva 
Rasvaiset kalat, kuten lohi, sisältävät paljon hyviä omega-3-rasvahappoja. Omega-3 imeytyy parhaiten juuri kalasta saatuna. Myös villinä kasvatetut pikku kalat sisältävät paljon omega-3:sta. Omega-3-rasvahappojen väitetään torjuvan parhaiten sairauksia. Nykyisin ihmisten tulisi lisätä huomattavasti enemmän rasvaisia kaloja ruokavalioonsa. Tätä rasvaa ei missään nimessä sovi väheksyä. Kalan rasva on yksi parhaista rasvoista maailmassa.

Kookosöljy 
Kookosöljy taitaa olla viimeisin muoti-ilmiö. Se ei kuitenkaan ole terveellisin rasva, sillä siinä on liikaa kovaa rasvaa.  Kookosöljyn rasvoista 90% on tyydyttynyttä rasvaa! Missään muussa kasviöljyssä ei ole näin paljon tyydyttynttä rasvaa. Tyydyttynyt rasva kuormittaa verisuonia ja nostaa kolesteroliarvoja. Kookosöljyn rasvat eivät ilmeisestikään ole kuitenkaan niin huonoja mitä eläinperäiset rasvat. Kookos ei myöskään sisällä kolesterolia. Tätä tutkitaan maailmalla edelleen kuumeisesti. Kookosöljy kestää hyvin kuumentamisen, jonka vuoksi sitä käytetään paljon ruoanlaitossa ja leivonnassa. Kookosöljy passaa suurimmalle osalle hyvin myös ihon hoitoon!
 
Kookosvoi 
Kookosvoi ei ole sama asia kuin kookosöljy. Kookosvoi on raffinoitua ja sisältää vain tyydyttyneitä rasvahappoja eikä siksi ole suositeltu ruoanlaitossa tai leivonnassa.  
 
Avocadoöljy 
Vastaa koostumukseltaan oliiviöljyä. Avocadoja pidetään todella hyvinä rasvan lähteinä, mutta kannattaa muistaa että niissä on myös paljon kaloreita. Avocado on todella hyvänmakuista, mutta joillain se saattaa vaikuttaa epäedullisesti rasva-arvoihin. Avocado sisältää vain lähinnä omaga-6 rasvaa.  
 
Voi
Voilla tarkoitan eläinperäistä rasvaa. Sitä saa eläimen maidosta. Mikäli kermaa vaahdottaa tarpeeksi kauan, muuttuu se voiksi. Aivan kuten vanhalla kansalla oli jo tapana sanoa. Voi sisältää tyydyttynyttä rasvaa, joka nostaa kolesteroliarvoja. Voi on kiistelty. Se ei ole pahin rasva, mutta hyväkään se ei ole. Mikäli suvussa ilmenee paljon sydän- ja verisuonitauteja, ei todennäköisesti kestä paljon voita. Näin on suurimmalla osalla suomalaisista. Jos on hyvät geenit, kestää ehkä voita. Itse en kuitenkaan voi sitä suositella. Itselläni on kova sukurasite sepelvaltimotautiin ja minulla oli molemmissa raskauksissa raskausajan diabetes, vaikka olen aina ollut normaalipainoinen. Joten minun riskini sepelvaltimotautiin ja 2 tyypin diabetekseen on huomattavan suuri. Olen huomannut että jos lisään voin ja kookosöljyn määrää ruokavaliooni, nousevat kolesteroliarvot yli rajojen. Todella rasittavaa. Jos pidän painoni normaalissa ja vältän tyydyttyneitä rasvoja, ovat koleterolit hyvät. Näin on varmasti monella suomalaisella. Rasvat ja terveys kannattaa ottaa tosissaan.
 
Transrasvat - Myrkky! Varo! 
Voi ei siis suinkaan ole se pahin rasva, vaikka se sisältääkin vain tyydyttyneitä rasvahappoja. Tuhoisimpia ovat transrasvat, joita syntyy mm. friteerauksessa (kasvirasvojen kovetus). Transrasvoissa on ns. trans-kaksoissidos hiiliatomien välillä. Ranskalaiset, einekset ja leivonnaiset mm. sisältävät paljon transrasvoja. Nämä kalkkeuttavat verisuonia ja nostavat kolesteroliarvoja. Transrasvoja on Suomessa kuitenkin yllättävän vähän.

Tällä listalla ei kaikkia mahdollisia öljyjä ole, mutta voin lisäillä niitä aina tarpeen mukaan, mikäli näin toivotaan.
 
Kemiaa

Hiilisidokset (C=hiili)


C – C  : tämä on ns. tyydyttynyt sidos kahden hiiliatomin välillä

C = C  : tämä on tyydyttymätön hiilisidos, tarkemmin kaksoissidos,

             myös kolmoissidoksia on olemassa, nämä ovat terveellisen

             rasvan merkki, myös toiselta nimeltä omega rasvahapot

Tyydyttynyt sidos on huono elimistölle, sillä se rasvottaa verisuonia (aiheuttaa kalkkeumia) ja nostaa kolesteroliarvoja. Tyydyttymättömät rasvat edistävät terveyttä.

Rasvat muodostuvat rasvahapoista, jotka puolestaan ovat hiiliatomien muodostamia ketjuja. Yhdessä rasvahapossa voi olla 4–24 hiiliatomia. Yleisin rasvan muoto ravinnossa on triglyseridi, jossa kolmehiiliseen glyserolirunkoon on kiinnittyneenä kolme rasvahappoa.

Sana omega rasvahapon nimen yhteydessä kuvastaa sitä, missä kohdassa rasvahapon hiiliketjua ensimmäinen kaksoissidos on hiiliketjun loppupäästä lukien. Omega-3 tarkoittaa, että ensimmäinen kaksoissidos on kolmannen ja neljännen hiiliatomin välissä. Omega-6-rasvahapoissa ensimmäinen kaksoissidos on kuudennen ja seitsemännen hiiliatomin välissä. Lisäksi on omega-7- ja omega-9-rasvahappoja.

Omega-7- ja omega-9-rasvahappoja voi muodostua elimistössä kovasta rasvasta. Esimerkiksi öljyhappoa (omega-9) voi muodostua steariinihaposta, jota on mm. naudan rasvassa ja kaakaovoissa (suklaan raaka-aine). Tämän vuoksi koviakin rasvoja saa nauttia.


Sen sijaan lyhytketjuisimmat omega-3- ja omega-6-rasvahapot on nimetty välttämättömiksi rasvahapoiksi, koska ne on saatava ravinnosta.
 
Mistä omega-rasvahappoja saa?

Pehmeää rasvaa ja niiden mukana omega-rasvahappoja saadaan kasviöljyistä, juoksevista margariineista, pehmeistä rasiamargariineista ja kalasta sekä pähkinöistä ja siemenistä. Omega-6-rasvahappoa eli linolihappoa on runsaasti mm. rypsi-, auringonkukka- ja soijaöljyssä. Omega-3-rasvahappoa eli alfalinoleenihappoa on myös rypsiöljyssä sekä erityisen runsaasti pellavansiemenöljyssä ja camelina- eli kitupellavaöljyssä.

Kalassa on pitempiketjuisia omega-3-rasvahappoja (EPA ja DHA). Rasvaisessa kalassa, kuten lohessa, kirjolohessa ja nieriässä on luonnollisesti runsaammin hyviä rasvoja kuin vähärasvaisessa kalassa. Myös muikussa, silakassa ja siiassa on kohtuullisesti rasvaa. Sen sijaan hauessa, ahvenessa, kuhassa, seitissä ja turskassa rasvaa on vain vähän. Chia siemenet sisältävät myös omega-3 rasvaa, mutta tärkein on yhä tuo kalasta saatava EPA ja DHA. Paras hyöty kalasta on terveydelle, kun on villinä kasvatettu.

Omega-3 lisäravinne
 
Omega-3 kapseleita voi ostaa myös apteekista lisäravinteena. Mikäli ei saa nielaistua kapseleita, voi omega-3:sta ostaa myös nesteenä. Ja lapsille on olemassa hauskoja kalanmuotoisia "öljykarkkeja".

Suosittelen lisäämään 1-2 rkl omega-3 öljyä smoothiejuomien ym terveysleivonnaisten joukkoon! Monessa ohjeessa nimittäin kehoitetaan lisäämään joukkoon pari ruokalusikallista kookosöljyä, mutta omega-3 tai rypsiöljy olisi paljon järkevämpi öljylisä. Kannattaa suosia niitä. Jotkut väittävät nykyisin, että apteekkien omega-3 öljyt eivät imeytyisi kunnolla. Sitten mainostetaan joitain kalliita tuotteita, jotka imeytyvät muka paremmin. Näistä on vaikea ottaa selvää, mikä on totuus ja mikä markkinointikikka.


Missä mennään?
Nykyisin puhutaan paljon siitä, että ihmiset saavat liikaa omega-6-rasvahappoja (kasviöljyt, avocado, pähkinät ym). Tämä on yksi syy siihen miksi ihmiset sairastavat paljon tulehduksesta johtuvia sairauksia (suolistosairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, reuma, ihosairaudet ym). Omega-6 ja omega-3 rasvahappojen suhde pitäisi nimittäin pysyä tasapainossa. Ideaali olisi 1:1. Myös 1:3 riittää. Amerikassa suhde on keskimäärin 24:1! Suhde 1:1 on toteutunut aikoinaan metsästäjä esi-isiemme ravinnossa ja nykyisessä kreikkalaisessa ravinnossa. Paleo-ruokavalio onkin nykyisin suosittu terveysdieetti. Omega-6 rasvahappoja on runsaasti kasviöljyissä. Omega-3 kalassa.

Pelkkä kasviöljyjen välttäminen ei auta eikä kannata, sillä omega-6:ta on piilossa monissa elintarvikkeissa aina leivästä säilyketonnikalaan. Ongelma ei ole päivän kasvis- ja hedelmäannos eikä loraus öljyä, jota käytetään salaatinkastikkeeseen, vaan kaikki ne ruoka-aineet, joissa omega-6 on piilossa. Tällaisia ovat mm. leipä, pikanuudelit, leivonnaiset, keksit, makeiset, majoneesia sisältävät tuotteet, valmiskastikkeet, öljyyn säilötty tonnikala ja perunalastut. Usein kasvissyöjillä suhde on paljon huonompi kuin lihansyöjillä. Itse tosin olen valmis jättämään lihan ruokavaliostani pois, mutta kalasta en ikinä luopuisi sen terveysvaikutusten vuoksi. Punaista lihaa ei ihminen tarvitse.

Usein tuoteselosteessa lukee vain ”kasviöljyä”, mikä kätkee sisäänsä kaikki halvat kasviöljyt, kuten soija-, maissi-, auringonkukka- ja rypäleensiemenöljyn. Teollisuus käyttää eniten soijaöljyä. Yhdysvalloissa on laskettu, että noin 20 prosenttia kaikista väestön saamista kaloreista on peräisin soijaöljystä. 

Tärkeintä olisi syödä enemmän kalaa. Valtava määrä tutkimuksia todistaa, että omega-3-rasvahapot ovat vahvin ase monia tulehdussairauksia vastaan.

Itse tehty levite
Lisäksi rasiamargariineista kiistellään nyt kovasti, sillä niissä väitetään olevan liikaa lisäaineita ja muitakin sekalaisia rasvoja. Itse käytin aiemmin leivän päällä paljon itse tehtyä levitettä, josta noin 50% on voita ja 50% rypsiöljyä. Näin tulee helposti nautittua myös päivän rypsiöljyannos (kuumentamattomana). Mutta ilmeisesti tuossa on liikaa kovaa rasvaa, sillä kolesteroliarvoni alkoivat nousta. Joten en voi tuotakaan joka päiväiseen käyttöön suositella. Puhtaat öljyt ovat parhaita leivän päälle. Kaupoissa on myös kolesterolia alentavia levitteitä, mutta niitä pitää syödä aika paljon. Kaikki missä on sydän-merkki, on nykysuositusten mukaan vielä hyviä tuotteita.



Aikuinen nainen tarvitsee rasvaa noin 60 g päivässä, josta siis vähintään 2/3 eli 40g tulisi olla pehmeää rasvaa. Vastaavat luvut miehelle ovat noin 85 g ja 60 g. 
Mikäli kiinnostui paleo-ruokavaliosta, kannattaa vilkaista näitä linkkejä:





Itse pidän paleota hyvin terveellisenä ruokavaliona, mutta rypsiöljy ei siihen kuulu, mikä onkin paleon ainut huono puoli. Tosin eipä se rypsiöljy välttämätön taida olla. Jos evoluutiota ajatellaan, niin ihminen on kyllä hairahtanut väärälle polulle. Keho selkeästi on tehty enemmän tuohon paleotyyppiseen ruokavalioon (paljon kalaa ja kasviksia). Mutta toisaalta en hirveästi pidä ehdottomuuksista tai orjallisesta ruokavalion noudattamisesta (mutta toki muut saavat niin tehdä). Lupa on soveltaa ja poimia itselle sopivat tavat. Sopivasti maalaisjärkeä ja tietoa yhdistettynä, niin eiköhän siitä hyvä tule. Ruokailusta ei saa myöskään kadota ilo. Mutta onhan se totta että terveellinen ruokavalio ehkäisee sairauksia ja estää masennusta.

Täältä löytyy muutamia ihania paleoreseptejäni. Paleo naposteltavat passaavat mainiosti mm. välipalaksi. 

Jodi ja D-vitamiini
Ei kuitenkaan kannata matkia liikaa entisaikoja, vaan poimia ikään kuin rusinat pullasta. Nimittäin D-vitamiinin puutos aiheutti vielä sata vuotta sitten vaikeaa riisitautia lapsille. Ja ennen jodin lisäämistä suolaan, jodin puutos aiheutti vaikeita kilpirauhasongelmia. Muotisuolat (esim. himalajan suola ym) eivät sisällä jodia, joten sen kanssa kannattaa olla tarkkana. Kilpirauhanen kun on vähän niin kuin koko kehon moottori ja ilman sitä eivät aivotkaan pelaa.

Minun vinkit painon pudottamiseen löytyy täältä. Mutta jokaisen keho on erilainen ja samat vinkit eivät välttämättä sovi kaikille. Lisää terveysleivonnaisia täällä.

Hugs! :)

3 kommenttia:

  1. Kiitos. Tämä oli mielenkiintoista luettavaa. Lukiessa tuli mieleen, että kohta on vappu ja lapset haluaa munkkeja. Missä rasvassa olis ne viisainta keittää? Minä kyllä yritän korvata munkin muilla leivonnaisilla niin usein kuin suinkin saan perheen siihen suostuu. Syy on se, kun pitää olla gluteeniton ja minusta ne vetävät itseensä vielä hirvittävän paljon öljyä.

    Terveisin Marja-Leena

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Rypsiöljyssä aina itse paistan, vaikka se ei olekaan kovin hyvä. Sekalaisia rasvayhdisteitä kannattaa välttää (esim munkinpaistorasva). Jos haluaa terveellistä niin kannattaa tehdä esim donitseja uunissa ;) uppopaisto on aina epäterveellistä.

    VastaaPoista
  3. mielenkiintoinen ja kattava paketti! kiitos kakkumonsteri!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3