TIETOPAKETTI JAUHOISTA!

Tein vasta tietopaketin sokereista videon kera ja se sai todella hyvän vastaanoton somessa. Päätin sitten vielä tehdä samanlaisen jauhoista, koska nekin ovat tänä päivänä kuuma puheenaihe.

Yritin poimia mahdollisimman paljon erilaisia jauhoja tähän mukaan. Jaottelin jauhot suomalaisiin ja ulkomaalaisiin niiden tuotantomaan mukaan.
 

Blogista löytyy myös tietopaketit hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista.

 Youtubessa myös video.

Keskityn videolla enemmän suomalaisiin viljoihin sekä kookos- ja mantelijauhoon, koska ne ovat tällä hetkellä kovin muodissa Suomessa.

Ruis, ohra ja vehnä sisältävät gluteenia. Kaura, peruna ja herne ovat gluteenittomia. Kaikki ulkomaiset viljat ovat gluteenittomia. Gluteeni on viljan proteiinien muodostama aine, joka ei sovi keliaakikoille tai gluteeniyliherkille.

Ensin muutamalla sanalla kuiduista. Kuidut kuuluvat hiilihydraatteihin. Muita hiilihydraattien lähteitä ovat sokerit ja tärkkelys. Kuidut voidaan jakaa liukenemattomiin ja vesiliukoisiin kuituihin.

Liukenemattomat kuidut ehkäisevät ummetusta ja hoitavat suolta. Vesiliukoiset kuidut laskevat kolesteroliarvoja ja verensokereita estämällä sokerin ja rasvan imeytymistä.
 

Tässä vielä pieni muistutus hiilihydraateista. Viljat ja perunat ovat pääosin tärkkelystä, jonka glykeeminen indeksi on korkea. Elimistö ei tästä kovin hyvää polttoainetta saa. Glukoosi on kehon tärkein energialähde soluille. Aivot ja lihakset toimivat glukoosilla. Tarkemmin sokereista voi lukea sokeritietopaketistani.
 

Kaurajauho on huomattavasti rasvapitoisempaa kuin muut viljat, joten se pilaantuu helposti ja sen takia sitä ei kaupassa niin paljon näe mitä muita jauhoja. Kaura sisältää paljon hyviä rasvoja. Lisäksi siinä on paljon liukenevaa beetaglukaani kuitua, joka laskee kolesteroleja ja sokereita.

Kaura on täyttävää ja itse syönkin joka aamu kaurapuuroa maitoon tehtynä, jolloin se täyttää parhaiten. Joukkoon lisään joko chia-siemeniä tai leseitä/siemeniä ym kuituja. Kaura on luontaisesti gluteenitonta, mutta koska sen jauhamisprosessin yhteydessä joukkoon joutuu usein jäämiä muista viljoista, EU määrittelee sen gluteenipitoiseksi. Puhdistettua kauraa saa toki kaupoista, joka sopii keliaakikoillekin.
 

Ruis on hyvin kuitupitonen suomalainen vilja. Se kasvaa karuissakin oloissa. Rukiin terveysvaikutuksia on tutkittu paljon ja sillä näyttäisi olevan vaikutusta eri hormonaalisten syöpien ehkäisyssä. Lisäksi se hoitaa suolta. Kypsentämättömiä rukiin jyviä ei saa syödä. Mikäli syö paljon liukenematonta kuitua, on myös muistettava juoda paljon vettä, sillä muutoin kuidut voivat aiheuttaakin ummetusta.

 

Ruisjauho voidaan jakaa vielä yllä oleviin ryhmiin. 

Täysjyväruisjauhoon eli tavalliseen ruisjauhoon jauhetaan koko rukiin jyvä ja se on kuitupitoisinta. Sihtiruisjauho on hiukan tavallista ruisjauhoa vaaleampaa, koska osa jyvän kuorikerrosta on poistettu ennen jauhamista. Sihtiruisjauho muistuttaa siten koostumukseltaan tummaa vehnäjauhoa. Lestyruisjauho valmistetaan rukiin ytimestä ja se vastaa koostumukseltaan ydinvehnäjauhoa. Kaikkia ruisjauhoja käytetään ruokaleipien ja piirakoiden valmistukseen. Puurojen valmistusta varten on olemassa erityistä rouheista, täysjyväistä puuroruisjauhoa.

Ohraa on tutkittu paljon nykyaikana ja se vaikuttaisi olevan yhtä hyvä keholle kuin kaura. Se sisältää vesiliukoista beetaglukaani kuitua, joka laskee kolesteroli- ja sokeriarvoja. Ohrajauhosta voi valmistaa esim. puuroa tai leipää.

Vehnäjauho on leivonnassa eniten käytetyin jauho sen hyvien leivontaominaisuuksien vuoksi.

Vehnän alkio on rasvapitoinen ja se usein poistetaan, jotta jauhot eivät pilaantuisi niin nopeaa. Ytimestä valmistetaan valkoista ydinvehnäjauhoa, jossa ei ole juurikaan kuituja. Kuorikerroksista saadaan hyvin kuitupitoisia leseitä. Vehnäjauhot voidaan ryhmitellä sen mukaan, mitä jyvän osia ne sisältävät.

 
 

Ydinvehnäjauho voidaan jakaa karkeusasteen mukaan vielä seuraaviin:

• Puolikarkea vehnäjauho eli leivontakarkea vehnäjauho on yleisimmin käytetty karkeusaste, sillä se soveltuu hyvin kaikenlaiseen leivontaan ja ruoanvalmistukseen. Sitä käytetään erityisesti hiivalla nostatetuissa taikinoissa, voitaikinoissa, pikkuleipätaikinoissa ja suurustamisessa.
• Tummaa puolikarkeaa vehnäjauhoa valmistettaessa jyvistä ei poisteta kaikkia jyvien uloimpia osia.
• Karkea vehnäjauho on sopiva karkeusaste sitkottomiin kakku- ja kääretorttutaikinoihin sekä kastikkeiden sakeuttamiseen suuruksella.
• Erikoisvehnäjauho on valmistettu jyvän sisimmistä osista. Se on sitkoista, kohtalaisen karkeaa jauhoa, jolla on parhaat leipoutumisominaisuudet. Sitä käytetään erityisesti pullien ja kahvikakkujen leivontaan.
• Erikoishieno vehnäjauho on hyvä valinta kohotettavien leivonnaisten leipomiseen.

Täysjyvävehnäjauhoon lasketaan myös sämpyläjauho ja glueenijauho.

Glueenijauhoa lisätään usein mukaan taikinoihin, joissa ei ole paljon sitkoa. Esim. rukiista, ohrasta tai kaurajauhoista valmistettu taikina.

 

 Täysjyvävehnäjauhossaon enemmän proteiinia ja vähemmän hiilihydraattia kuin ydinvehnäjauhossa. Ydinvehnäjauhossa ei ole ihmiselle juurikaan mitään hyödyllistä. Itse käytän yleensä täysjyvävehnäjauhoa terveysleivonnassa. Korvaan sillä vähintään puolet valkoisesta vehnäjauhosta.

Tässä vielä vähän viljojen ravintosisältöjä verrattuna keskenään.

 Herne on palkokasvi. Jauho on jauhettu suoraan herneistä. Se sopii keittoihin, soseisiin ja lettuihin. Se on hyvin proteiini- ja kuitupitoista.  Jauho on miedonmakuinen.

Perunajauho on perunasta jauhettu ja se on lähinnä tärkkelystä eikä se sisällä ihmiselle mitään hyödyllistä. Sitä käytetään paljon gluteenittomassa leivonnassa. Perunajauhoilla voi myös suurustaa kastikkeita ja kiisseleitä. Se on miedonmakuinen. Glykeeminen indeksi on korkea.

Sitten ulkomaisiin jauhoihin. Kookosjauho on ulkomailla yksi muodikkaimmista terveystuotteista. Kookosjauho on hyvin kuitupitoista, se sisältää jopa 38% liukenematonta kuitua, joten se estää ummetusta. Myös kookoshiutaleet ovat kuitupitoisia, mutta niissä on jopa 62% rasvaa. Jauhosta osa rasvasta on poistettu säilyvyyden parantamiseksi.
 

Kun katsoo kookosta tarkemmin, suurin osa kookoksen rasvasta on tyydyttynyttä rasvaa, mikä on huono asia. Kookoksen tyydyttynyt rasva ei ilmeisesti ole niin huono mitä eläinperäinen tyydyttynyt rasva, mutta nykytiedon mukaan ei se hyväksikään ole. Tätä tutkitaan maailmalla edelleen, mutta ravintotieteilijät eivät ole kookosta terveysruoaksi vielä tunnustaneet. Lisäksi jauhoissa kaikki hiilihydraatti on sokeria. Lue tarkemmin rasvoista täältä.
 

Kookosjauholla voi toki korvata osan muista jauhoista (esim. 25%), kun haluaa lisätä kuitupitoisuutta ruokaan. Kookosjauhoilla voi korvata myös muut jauhot kokonaan, mikäli reseptissä käytettävä jauhomäärä on pieni. Ja sokerin määrää kannattaa muistaa laskea, sillä jauho on sokeripitoista.

Mutta miksikään superruoaksi en tätä tunnustaisi.

Mantelijauhoa löytyy vähärasvaista ja täysrasvaista. Vähärasvaisessa jauhossa on kohtalaisen vähän rasvaa, mutta se on hyvää rasvaa. Lisäksi siinä on paljon kuituja ja proteiinia. Manteli ei ole pähkinä, mutta kaikille pähkinäallergikoille se ei sovi. Tätä tuotetta suosittelen leivontaan.

Täysrasvaisessa mantelijauhossa on vähemmän kuituja ja proteiinia. Lisäksi siinä on todella paljon rasvaa ja vaikka se on hyvää rasvaa, on kalorimäärä tällä jo todella korkea. Ja kaloreilla on väliä. Vaikka päivässä söisikin vain hyviä rasvoja, alkaa ylimäärä kertyä rasvakudokseen mikä taas on terveydelle haitallista. Tätä voi nauttia pieniä määriä.

 Tattari GI on matala, se laskee myös verensokereita. Sitä käytettään usein lettuihin, esim. blinit. Lisäksi siitä voi tehdä puuroa. Tattari on gluteenitonta.

 Hirssijauhoa käytetään riisin tapaan. Se ei ole yhtä kuitupitoista kuin tattari.

 Siitä voi tehdä leipää ja puuroa. Hirssi on gluteenitonta.

 Maissijauhoilla ei tarkoitetta maizenaa (maissitärkkelystä). Tärkkelys sopii kastikkeiden sakeuttamiseen. Jauho sopii leivontaan. Maissijauho sisältää vesiliukoista beetaglukaanikuitua, joten se laskee kolesteroli- ja verensokeriarvoja. Lisäksi siinä on proteiinia ja se on gluteeniton.

 Soijajauho on erittäin proteiinipitoista ja vähähiilihydraattista, jonka vuoksi sitä käytetään paljon karppaajien keskuudessa. Soija on palkokasvi ja se sisältää vesiliukoista betaglukaanikuitua. Sen huonopuoli on outo sivumaku, jonka vuoksi monet eivät tätä pysty käyttämään. Soijajauhoilla voi korvata esim. osan reseptissä käytettävistä vehnäjauhoista. Se on hyvin terveellinen vaihtoehto ja myöskin gluteeniton.

 Riisijauhoa käytetään paljon gluteenittomissa jauhoseoksissa. Se on yleensä valkoista riisiä eikä sillä ole suurta ravintoarvoa. Kaupoista löytyy myös tummasta riisistä jauhettua jauhoa, mutta sen leipomisominaisuudet eivät ole yhtä hyvät. Riisijauho ei ole valkoiselle vehnälle juurikaan parempi vaihtoehto. Se sisältää lähinnä tärkkelystä eikä sisällä juurikaan kuituja.

Pähkinäjauhot ovat leivonnassa käteviä. Suurin osa pähkinän rasvasta poistettaan kylmäpuristuksella ennen jauhatusta, joten näissä ei ole liikaa kaloreita. Esimerkkeinä hassel- ja saksanpähkinä. Paljon proteiinia ja vähän hiilihydraatteja. Näiden huono puoli on allergisointi.

 Durra on kotoisin Keski-Afrikasta. Siitä voi valmistaa puuroa ja leipää.

Se on helppo viljeltävä ja selviää karuissakin oloissa. Se on maissin, riisin, vehnän ja ohran jälkeen eniten viljelty vilja maailmassa.

 Amarantti on ikivanha hyötykasvi. Se on helposti sulavaa ja siitä voi valmistaa mm. puuroa ja kohottamatonta leipää. Sen jyvät poksahtavat popcornin tavoin kuumennettaessa.

 Kvinoa on Etelä-Amerikassa tuotettu jauho, jota käytetään etenkin USAssa ja Canadassa terveysruokana. Se on mietoa ja helposti sulavaa. Se sisältää paljon välttämätöntä aminohappoa, lysiiniä. Lisäksi siinä on hyvää rasvaa. Kasvin lehtiä voi käyttää pinaatin tapaan.
 

Gluteenittomat jauhoseokset ovat nimensämukaisesti eri gluteenittomien jauhojen seoksia. Niissä on usein mm. riisijauhoa, perunajauhoa, maissitärkkelystä ja sokeria. Tässä ohje miten voi tehdä gluteenitontajauhoseosta itse. Alla ainemäärät eri jauhoille, jotka vastaavat yhtä desiä vehnäjauhoja. Lisää kuitua ja sitkoa saa gluteenittomaan leivontaan psylliumjauheella.

 

Tässäpä oli tämänkertainen tietopaketti. Toivottavasti siitä on hyötyä mahdollisimman monelle. Näissä on kuitenkin aina kohtalaisen kova työ, kun pitää penkoa kaikki mahdollinen uusin tieto. Omia suosikkijauhojani ovat kaura, ohra, ruis, täysjyvävehnä, soija, manteli ja pähkinäjauhot.

Mikäli tulee mieleen vielä jokin muu ruokaryhmä, mistä kaipaatte tietoa, laittakaa kommenttia.

Meidän lähellä on paljon kaunista peltoaluetta.
Nappasin lenkillä muutamia kuvia.

Lisää jauhosta voi lukea mm. www.leipätiedotus.fi sekä www.myllynparas.fi sivuilta.