Uusi vuosi vaihtuu taas, mikä laittaa pohtimaan kulunutta vuotta. Päällimmäisenä tunteena itselläni on kiitollisuus. Tänä vuonna olemme saaneet nauttia niinkin suuresta luksuksesta kuin normaalista arjesta.
Toimin lähes kolme vuotta omaishoitajana syöpäsairaalle pojalleni, mutta pääsin palaamaan työelämään keväällä. En muistanutkaan miten ihanaa on käydä töissä! Poika on onneksi nyt terve ja käy lukiota hyvällä menestyksellä. Olen lisäksi saanut matkustaa tänä vuonna paljon ja nähdä ihania ystäviäni! Aloittelin vuoden alussa sekä maalaus- että keramiikkaharrastuksia ja olen sitäkin kautta saanut lisää ihania ystäviä. Lisäksi aloitin monta eri tanssiharrastusta, sillä vanhat urheiluvammat lopettivat minulle rakkaan jalkapalloharrastuksen. Uusia ihania lajeja löytyy kuitenkin jatkuvasti. Viimeisimpänä löytyi super hauska kengurujumppa!
Kolme ystävääni sai tänä vuonna vauvan ja pääsin osallistumaan jokaiseen baby shower juhlaan. Mutta ei iloa ilman surua. Marraskuussa lapsuudenystäväni menehtyi aivosyöpään ja sain juuri kuulla että entinen työkaverini sairastaa myös terminaalivaiheen aivosyöpää.. Tämmöistä on vaikea hyväksyä, koska kyseessä on nuori ihminen.. Kaikesta huolimatta tämä mystinen elämä jatkuu..
Oikein ihanaa uutta vuotta 2026 kaikille!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi <3