Tämä on suosikkiohjeeni isoäitini reseptikirjasta vuodelta 1951. Ohje itsessään on paljon vanhempi, sillä keitettyjä omenoita on tarjoiltu aatelisperheissä hienona jälkiruokana jo 1800-luvun Englannissa.
Ohje voi äkkiseltään tuntua hieman tylsältä, mutta vannon, että tämä on koko kirjan paras jälkiruoka! Sopii täydellisesti alkavaan syksyyn.
Kirjan kuvat eivät ole maailman havainnollistavimpia, mutta kirja itsessään on ihanan retro. Tähän jälkiruokaan tarvitaan siis 6 omenaa, 200g sokeria, 6 dl vettä, 3 neilikkaa ja kanelitanko. Tein 1/3 ohjeella, mutta käytin kokonaisen kanelitangon ja 2 neilikkaa.
Minä keitin omenat pehmeiksi ja nostin tarjoilualustalle. Liemen purkitin talteen ja käytän sen myöhemmin leivonnassa. Laitoin täytteeksi pelkästään kermavaahtoa, sillä hillo olisi ollut tähän liian makea minun makuuni. Nämä oli älyttömän hyviä! Söin itse kaikki!
Hei, mitä tuumaat tulisiko päärynöistä yhtä hyviä tällä ohjeella ja sovellettuna tuohon syksyiseen täytekakkuun?
VastaaPoistaUskon et tulis hyvä :)
Poista