Sahramikakku

Lucian päivänä on tapana leipoa sahramilla maustettuja lussekatter pullia. Tämä ohje löytyy minulta jo kahdeksan vuoden takaa, joten tänä vuonna halusin kokeilla jotain muuta sahramileivonnaista. Päädyin kokeilemaan perinteistä piimäkakkua, joka on todella nopea ja helppo tehdä, sillä mitään ei tarvitse vaahdottaa.

1,5 litran kakkuvuoka

4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssinkuorta
½ pss sahramia

3 dl piimää
100 g voita sulana

Sekoita kaikki ainekset kulhossa. Kaada taikina voideltuun kuivakakkuvuokaan ja paista 175 asteessa noin tunti. Kakku ei kohoa paljoa, sillä se ei sisällä leivinjauhetta. 

Kakku tuoksui todella kivalle, mutta en edelleenkään oikein pidä tuosta sahramin mausta.. Siinä on jotain karvasmantelin omaista. Jos tykkää sahramista, voi sitä käyttää tähän koko pussillisenkin.

Historiaa

Pyhä Lucia syntyi Sisiliassa vuonna 283 ja koki marttyyrikuoleman vainoissa vuonna 304. Mitään muuta Luciasta ei varmuudella tiedetä, mutta hänen historiallisuuttaan ei epäillä. Sanotaan että Lucialla oli kauniit silmät, joten Lucia on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys. Lucian nimi viittaa latinankieliseen sanaan lux eli valo. 

1300-luvulla otettiin käyttöön Lucian muistopäivä katolisen kirkon pyhimyskalenteriin. Katolisessa kirkossa oli valtavasti eri pyhimyksiä ennen uskonpuhdistusta. Nykyisin Lucian päivää vietetään ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin ja kynttiläkruunuun sekä pitää kädessään kynttilää. 

Pohjoismaihin Lucian päivä rantautui pääasiassa Saksasta todennäköisesti 1600-1700 luvuilla. Samalta seudulta levisi myös lussekatter pullat. Uskonpuhdistuksen vuoksi Saksassa pyhä Nikolaus korvattiin valkoiseen puetulla enkelimäisellä lapsella. Tästä joululapsesta tuli Kristus-lapsen vertauskuva. Pyhällä Nikolauksella oli ollut seuranaan pukki ja paholaisolento, joka sai nimekseen "paholaiskissa" eli ruotsiksi "lussekatt". Länsi-Ruotsissa joululapsi yhdistettiin Lucianpäivän viettoon ja joululapselle annettiin pyhän Lucian nimi. Nykymuotoinen Lucian päivän vietto sai alkunsa Tukholmassa 1920-luvulla. 

Joulu

Suomen kielen sana joulu on rautakautinen lainasana muinaisskandinaavisista kielistä noin 500–650-luvuilta. Joidenkin kielentutkijoiden mukaan se tarkoitti käännöstä tai uudelleensyntymistä. Alun perin sana joulu on tarkoittanut keskitalven pakanallista juhlaa. Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin, sillä pimeään talveen tarvittiin iloa ja valoa. Muinaisten germaanien talvijuhla tunnetaan nykyisin sen englanninkielisellä nimityksellä yule. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun. Paavi Pyhä Julius I vakiinnutti joulukuun 25. päivän Jeesuksen syntymäpäiväksi vuonna 345.

Moni suomalainen jouluperinne (juhlarauhan julistaminen, hyvä tahto, lahjojen antaminen, köyhille jakaminen, kynttilöiden polttaminen, havukoristeet, punaiseen ja hiippalakkeihin pukeutuminen, kinkun syönti) on saanut alkunsa antiikin Rooman Saturnalia-juhlasta.